Mitä on rakkaus?

Riippuuko rakkaus ja sen “voima” sen antajasta? 
Otatko vastaan lusikalla vai virtaako rakkaus lävitsesi?

Rakkaudettomuuden tunne syntyy kun ei saa sellaista rakkautta, mitä kaipaa ja tarvitsee, tai se toinen ei osaa “rakastaa” minua niin kuin minä haluan.

Ihmiset etsivät rakkautta, koska he kokevat emotionaalisen rakkauden puutetta. Bert Hellinger mahdollisti Universaalin Rakkauden kokemuksen osana jokaisen syntymäoikeutta, sillä se perustuu elämän lahjan vastaanottamiseen omalta paikalta. Ei new age liikkeenä, vaan myös kirkon dogman, uskomusten sekä hyvän ja pahan ulkopuolisena kokemuksena. 

Hellingerin viimeisessä Spirit mind konstellaatioissa se joka eheyttää onkin kaiken olemassaolon takana, kaikkia ja kaikkea liikuttava suuri Rakkaus!

Brigitte Champetier de Ribes jakaa käytännön tason ymmärrystä samasta Rakkauden Voimasta. 

Vaihteleeko rakkaus ja sen “voima” riippuen siitä, mistä sitä ammennetaan?

Otanko lusikalla saavista vai hyppäänkö kaiken ja kaikkia liikuttavan rakkauden meren armoille?

Kantaako rakkaus minua? 

Rakkaudettomuuden tunne syntyy kun toinen ei osaa antaa minulle sellaista rakkautta, mitä kaipaan taikka ei osaa “rakastaa” sillä tavalla mitä minä haluan.

Emotionaaliseen rakkauteen liittyy tiedostettua, tai tiedostamatonta "kaupankäyntiä". Kun sinä annat minulle (rakkautta) minä arvioin sen jälkeen; kelpaako se minulle, hyödyttääkö se minua, tuntuuko se riittävän hyvältä?

Sitten vasta minä annan sinulle (rakkautta) ja sillä tavalla ja sen verran mitä itse haluan antaa. Myös niin kauan kun haluan antaa.

 
Emotionaalisen rakkauden antamisen ja saamisen vuorovaikutus kulkee vapaan tahtomme kautta ja siihen liittyy edellä mainittu tiedostettu tai tiedostamaton analyysi.

Parisuhteen emotionaalinen rakkaus kulkee vaakatasossa, kahden samanarvoisen ja kokoisen aikuisen välissä. 

Biologisten vanhempien rakkaus lapsiin kulkee pystytasossa:

He syntyivät ennen meitä, siksi he ovat suuria ja me olemme pieniä!

He antavat.

Me otamme. 

He antavat paljon.

Me otamme paljon.

Tämän ymmärtäminen, hyväksyminen ja käytäntöön pano, eli vanhemmilta “ottaminen”, vanhempien “ottaminen” tarvitsee perustat, joihin nojata. Konstellaatiossa raamatun lause > Kunnioita isääsi ja äitiäsi on se mihin me nojaamme kun vanhempien “ottaminen” ilman “muttia” on vaikeaa. 

Kun me emme ota vanhempiamme, emmekä sukuamme sellaisena kuin he ovat, me emme hyväksy itseämme vielä. 

Me olemme biologisten vanhempiemme lapsi. 

Rakkauden virta suuressa mittakaavassa ei tule koskaan toiselta henkilöltä!

Isä ja äiti ovat runsauden, menestyksen, terveyden ja sujuvien parisuhteiden lähde. Koko suku seisoo myös tyytyväisen tasapainoisen elämän takana. 

Kun sukulinjan suuret, myös vanhemmat ja lapset ovat omalla paikallaan, rakkaus virtaa luonnollisesti!

Kun lapsi antaa luvan vanhemmilleen olla vanhempi, hän kunnioittaa heitä juuri sellaisina kuin he olivat ja ovat!

Rakkaus virtaa kuin vesiputous ylhäältä alaspäin.

 
Elämän virta ottaa sukupolven toisensa jälkeen suuren vesiputouksen alle - kaikki kuuluvat ja kaikki saavat tuntea ehdollistetun rakkauden sijasta tätä Bert Hellingerin kuvaamaa ehdotonta rakkautta!

Vain vanhempien ja biologisten suhteiden välillä on sisäänrakennettua, syvää,  ehdotonta rakkautta.

Parisuhteessa ikuisuuslupaukset eivät ole ikuisia - ne ovat täysin vapaaehtoisia kun taas isä on pysyvästi isä ja yhdessä äidin kanssa he ovat kuolemansa jälkeenkin sinun isäsi ja äitisi.

Kun keskeytetty rakkaus tekee esteen rakkauden virtaan, henkilö kuvittelee että siellä ei ole koskaan ollutkaan tätä luonnon luomaa, ihmisyyden kaipaamaa eksistentiaalia rakkautta. 

Kun isä tai äiti vaarantaa lapsensa hengen, kun väkivalta ja heitteillejättö synkistää lapsuuden tai kun vanhempi kuoli liian aikaisin, tai henkilö on orpo eikä edes tiedä ketkä ovat hänen vanhempiaan niin:

- Voiko sellaisen keskeytetyn rakkauden eheyttää?

- Voi.

Bert Hellinger kertoo kuinka vanhemmat "otetaan" epätäydellisinä ja kykenemättöminä sellaisen filosofian kautta, jossa me luovumme odotuksistamme heitä kohtaan.

Heidän essence, eli ydin otetaan! 

Ei persoonaa, nimeä, ammattia, käytöstä, vaan me luovumme anteeksi pyynnöistä, tai halustamme muuttaa heitä. Persoonalla eli käytöksellä, uskomuksilla ja teoilla ei ole merkitystä!

Me otamme biologiset vanhemmat yhtenä ihmiskunnan lajin edustajan. Äiti on nainen, isä on mies.

Kumpikaan heistä ei ole jumalia, kumpikin sai tehtävän astua elämän palvelukseen, löytää toisensa ja sallia sinun syntyä!

Sillä hetkellä kun äiti tuli sinusta raskaaksi hän ei ollut enään vapaa. Hän oli sinun elämäsi mahdollistamisen palveluksessa, yhdessä isäsi kanssa.

Kun me tuomme mukaan syvän filosofian, pikkuhiljaa me voimme nöyrtyä elämän lahjamme edessä.

Sanoa < KYLLÄ!

Kaikelle niin kuin se oli ja on. Itsemme vuoksi, me sanomme KYLLÄ heille jotka jokin suurempi valitsi ja joiden kautta Elämä on meissä.